Kiina blokkaa IP osoitteen hetkeksi, jos siita on haettu jollaine
epailyttavalla hakusanalla jotain. Taidettiin kayttaa liian epailyttavaa
kielta, koska illlalla wifi ei enaa toiminut.
Vuorelle kiipeaminen Tagongissa oli niin hienoa. Matkalla
ohitettiin jakkilaumoja ja hevoskaravaaneja. Hevosia meni paljon ensin
alas ja sitten kun laskeuduttiin takaisin Tagongiin niin samat hepat
ohitti ,eodat kantaen selassaan suuria metallisia sahkopylvaan osia.
Vuorta kiersi myos kaksi isoa kotkaa! Oli siistia huomata miten
kasvillisuus vaihteli eri korkeuksissa ja miten ylhaalla kasvoi
vain pienta pusikkoa.
Oikeastihan toi ei ollut niin eeppien suoritus milta ma saan sen
ehka kuulostamaan, koska oltiin jo valmiiksi korkealla ja sinne ylos
paasi ihan kavelemalla. Mutta oli niin hienoa silti! Sydan hakkasi
varmaan 180 koko ajan, vaikka pidettiin juomataukoja ja ihan pelkkia
hengitystaukoja. Me luultiin monta kertaa olevamme jo huipulla, kunnes
nahtiin taas korkeampi kohta vahan matkan paassa. Siksi musta on kolme
videota/kuvaa, missa ma olen "queen of the world"
Jos en viela hehkuttanut tarpeeksi maisemia, niin ne oli niin
hienot. Ihan kuin olisi katsonut isoa jotain pienoismalliharrastajan
mallia, missa virhreita kumpuilevia kukkuloita ei peita mikaan
kasvillisuus. Lisaksi sielta nakyi muutamia kultakattoisia tiibetilaisia
luostareita ja rukouslippuja alempana olevilla kukkuloilla.
Illalla juteltiin taas jenkkiprofessorin kanssa ja ma tutustuin
kiinalaiseen tyttoon, jonka isa on rehtorina koulussa, joka kouluttaa
virkamiehista kunnon kommunisteja. Siis todella hard core kamaa ja
korkealla hierarkiassa. Sen kanssa juteltiin pitkaan Kiinan historiasta,
kulttuurista ja koulujarjestelmasta. Se kertoi kouluista samaa mita
jenkkiproffa oli tuskaillut aikaisemmin. Kouluissa kaikki melkein
kopioidaan jostain muusta lahteesta. Tytto epaili, etta ehka 30%
opiskeiljoista saattaa ehka tehda jotain omaa tutkimusta, mutta muut
vaan kopioi suoraan tekstin. Miksi tehda ja nahda vaivaa jonkun asian
eteen, minka joku toinen on jo tehnyt? Jenkkipoffalle oli moni
palauttanut sen omaa tekstia omanaan, vaivautumatta edes muuttamaan
lahdeviitteita. Se oli myos tormannyt kiinalaiseen tutkijaan, joka
yritti julkaista jenkkiproffan kirjoittamaa artikkelia omanaan (se oli
vain vaihtanut oman nimen jenkkiproffan nimen tilalle)
Illalla katsottiin vahan jalkapalloa (tosin ne oli uusintoja) ja mentiin ajoissa nukkumaan,
Korkealla nukkumisessa on jannaa se, etta korkeus vaikuttaa
ihmisten uniin erikoisella tavalla. Unista tulee elavampia ja niita
nakee enemman. Lisaksi moni on sanonut, etta kaikki mita illalla
juttelee, tulee yolla uniin. Eli jos haluutte tutustua alitajuntaan
hammentavalla tavalla, niin kiivetkaa yli 3500m ja alkakaa uneksia
omituisia unia.
Aamulla herattiin aikaisin ja alettiin metsastamaan kyytia
seuraavaan paikkaan. Tagongin kylanraitin toisessa paassa on minivaneja
odottamassa etta ihmiset haluavat menna eri paikkoihin. Saatiin
haslingin jalkeen meille jarjestymaan kyyti Bameihin, mita piti kaiken
jarjen mukaan olla helppoa paasta eteenpain Danbaan (joka oli meidan
kohde) Tagong-Bamei matka meni nopeasti jutellen japanilaisen tyypin
kanssa, joka irtisanoutui tyostaan ja aikoo matkustaa 2v. Se oli jo
7,5kk ollut reissussa. Mutta sitten matka tyssasi ja Bameissa alkoi
odottaminen. Paasiin siella oikeaan minivaniin ja saatiin sovittua
hinta, mutta kuski halusi odottaa, etta auto tulisi tayteen. Pari tuntia
istuttiin autossa ja melkein paastiin lahtemaan, kunnes kuski kaantyi
takaisin ja alettiin odottamaan vanhaa ukkelia, joka kasittaakseni
halusi menna syomaan ennen matkaa. Argh!
Autoilu tuolla vuoristossa on pelottavaa. Tiet on tosi huonossa
kunnossa ja korkealla olevia serpenttiiniteita, joita pitaa tietty ajaa
taysilla. Laskeuduttiin vuoristosta suuren kosken vartta pitkin ja aina
mutkassa tootaten (vauhtia ei hiljenneta ellei ole pakko) Kuski lauloi
buddhalaista mantraa matkan (joka tietty meille nayttaytyi "ala tipu
koskeeeeen, ala tipu koskeeeeen.." Alettiin olemaan vahan vasyneita
pomppimiseen siina vaiheessa.
Matka kesti 5h ja Danbassa haettiin bussiliput aamun 6.30 bussiin,
kaytiin syomassa ja etsittiin hotelli (!!) Hotelli maksoi 15e ja siina
oli kyykkyvessa, mutta et kyl me kato panostetaan valilla. Danbassa
olisi pitanyt menna katsomaan laheisia tiibetilaiskylia, mutta me ei
vaan pystytty. Kaytiin juomassa teet kahvilassa, ostettiin bissea
hotelliin ja katsottiin kungfu leffaa telkkarista ennen nukkumaanmenoa.
Loppumatka oli todellista matkustamista. Ensin 11h bussissa
Danbasta Chengduun ja sitten siella pari tuntia odottamista ennen junan
lahtoa. Soft sleeper liput oli myyty loppuun, joten jaljella oli vain
hard seat paikkoja. Vietettiin 15,5h istuen tapotaydessa junavaunussa
matkalla Chengdusta Xianiin. Se oli elamys ja nyt on pylly todella
puutunut. Kiinalaiset huusi, soitti musiikkia kovaa puhelimesta,
kalisutteli metallisia tarjottimia, mutta me selvittiin. Rehellisyyden
nimissa suuri osa vaunun ihmisista yritti nukkua.
Nyt ollaan kuitenkin onnellisesti Xianissa hostellissa
ja huomiseksi saatiin hard sleeper paikat Pekingin junaan. Kaytiin
katsomassa terrakottasotilaita tanaan. Hostelli on jees, vaikka vessassa
on otokoita.
Terkkuja kaikille!
Mtkanne on kyllä paljon enemmän seikkailu kuin mihin me nykyisellään kykenisimme. Ja kyllä seikkailullisin matkaosuus mun historiassani on 40 t junanvaunussa entisen Jugoslavian halki Kreikkaan. Eli olette kyllä kovempia matkalaisia kuin vanhempanne. (Tai no, Pasin vanhemmista en tiedä.)
VastaaPoistaErikin rippijuhla oli kiva, paljon Kymäläistaustaisia ihmisiä ja vähemmän Ailiotaustaisia. Maria oli hyvin kaunis ja Heikki antoi mulle hyviä juoksuvinkkejä. Meillä on yhteinen ongelma: takareisien jäykkyys! Ja Heikki on sentään lähinnä pro juoksijana.
Stingin konsertti oli todella kiva. Seisominen vaan kävi selälle. Jäykistyn nykyään niin helposti myös selästä.
Huomenna valmistellaan omaa matkaa ja tiistaina lennetään sitten Splitiin! Jippii! Loma on ihmisen parasta aikaa!